Löysin ainakin hetkellisen avun turhauttavaan ja voimia vievään selkäkipuuni- vyöhyketerapian. No, toistaseks viel oon lähinnä ite sörkkiny kirjastosta lainaamani kasarikirjan mukaisia pisteitä, mut hitto vie- sehän toimii! Puolen tunnin hieromisen jälkeen nousin sohvalta pitkästä aikaa ilman viiltävä kipua ja voi pojat mikä tunne! Toki oon aina uskonukki vyöhyketerapian toimivuuteen, mut et parin kerran jälkeen amatöörin tekemänä noinki selvä teho..! Vaude. Ryntäsinki heti nettiin tutkimaan pääkaupunkiseudun tarjontaa tällä saralla..aika paljon taitaa keskittyä tonne "kotihoitoloihin". En tiiä onks outoo mut must tuntuu oudolta mennä jonku tuntemattoman himaan "hoidettavaks". Ehkä sit jos ois joku suositus joltain tms, mut muuten kyl haluisin ehkä mielummin johku liikkeeseen. Sekin viel mietityttää ku jotku terapeutit oli sivuillaan sitä mieltä et ei sovi raskaana oleville ollenkaan, jotku ettei alkuraskaudessa sais mennä. Täytyy huomenna yrittää saada soitettua kuhan saan ekä päätettyä mihin..

Raskaudesta(oho!=): aika nimensä mukaista tällä hetkellä on- raskasta. Turvotus lisääntyy kokoajan. Jalkojen ylhäällä pito ei oikeen onnaa ton typerän selän takia. Myös ilmavaivat on saapuneet nyt parin päivän sisällä ilahduttamaan sekä minua että ympäröiviä kanssaeläjiä. Niitä kun alkaa olla suht mahdoton hallita. Piti tänään lähteä uimarannaltaki karkuun ku olo alko tuntuu minä hetkenä hyvänsä räjähtävältä isolta kaasupallolta. Plus tuli viel joku fukin kesälentsu kaikenkukkuraks...just totesinki K:lle et löytyyköhän maan päältä sellast vaivaa mitä mul ei täl hetkellä oo. Vastaus: mitäluultavamminei. Hauskinta tässä jutussa on se, et vaik olo on tukalampi ku ehkä ikinä- voin henkisesti ehkä paremmin ku ikinä. Tietty inhimillisen vaihtelevalla menestyksellä mut noin yleisesti ottaen, olo on virkeä ja tyytyväinen.

Faktoi: Seuraava neukku: 4.8, perhevalmennus 5.8, neuvola 14.8, lääkäri 20.8. Sit oonki jo viikol 35. Hui. Rautaa käski viimeks ottaa joka päivä- 111 ol. Ja oli kääntyny herra taas kerran perätilaan että..kahtellaan. Siihen väkisinkäännökseen en kyllä suostu jos ei käänny ajois. Kuulostaa aika roisilta sekä mulle et varsinki varmasti Tyypille ku väkisin runnotaan, eikä toi onnistumisprosenttikaan oikeen huimaa päätä- alle 50. Enkä kyllä perätilavauvaakaan ihan hirveen mielellään haluis ruveta lykkimään. Luonnollisen synnytyksen kannalla tietty oon, mut en nyt koe jääväni mistään paitsi saatikka olevani jotenki huono äiti jos ainoaks vaihtoehdoks jää leikkaaminen.. Eiks se lapsen saaminen ja elämä siitä eteenpäin oo tärkeintä eikä se tuntien tuska ja punnertaminen..?=)

Loveliness+ Tyyppi 31+3