Noni. Nyt ois sitte puututtu kohtaloon ja lapsukaisen syntymäpäivä tiedossa... Sektioaika varattu 24.9.2008 jos ei nyt sit pientä ihmettä tee ja käänny sitä ennen oikein päin. Synnytystapa-arvio oli pe ja pääty tohtorisetä siihen et oli niin "hyvin kiinni" ettei lähde toista väkisin vääntämään. Kyseli vielä haluisinko lähteä lantion kuvauksiin ja ehkä alateitse kokeilemaan, vaikka oli juuri todennu että ei ollu kaveri parhaassa mahdollisessa asennossa siihen tarkotukseen. Totesin että mielummin siihen sektioon kuitenkin tässä tilanteessa lähtisin johon setä oli kuitenkin samaa mieltä. Eikun syntymäpäivää sopimaan sit vaan...kätilö kyseli päivätoiveita, mut halusin et jotain jätetään sattumallekin. Samana iltana mut sitte yllätettiinki oikein kunnolla ku luulin et oltiin menossa Kimin vanhemmille syömään. Sitä ennen sille soitti "Timppa työkaveri" joka pyys hakee avaimet johonki päivystyspaikkaan.(Kimi päivysti tän viikon). No ajeltiin siinä Myllikään ja yhtäkkiä bongaan jonku jengin ja Nooran naaman siinä tien vieressä. Aattelin eka et joku Nooran luistelujengin kokous, kunnes tarkemmin rupesin kattomaan et hitto, tässähän on enemmänki tuttuja naamoja. Seuraavaks rupesin miettimään et oonko unohtanu jotain esim. meneväni naimisiin tms kunnes tajuntaani hiipi tiedostus et no onhan tässä jonkinlainen elämänmuutos tulossa. Ihana ylläri oli kyllä, nyt tiedän miltä tuntuu tulla tosi hönäytetyks. Et kiitokset vaan Noora, Kata, Mari, Lode , Laura ja Terhi. Olette rakkaita. Tänään oli touhukas sunnuntain ku järkättiin Katan ja Kimin kans makkari/lastenhuone. Kt vei pari kaappia rodeen, pestiin pyykkiä, tehtiin Tyypille äitiyspakkauksesta sänky jne. Vähän viel hienosäätöä ja vuolaa. Muuten onki vähän jotenki ontto olo. Tuntuu semmoselta tyhjäkäynniltä ku mitään uutta ei maharintamalla tavallaan tapahdu ja täs nyt sit vaan odotellaan tota yhtä päivää ku kuuta nousevaa. Onneks tota hommaa kuitenki on. Ihkut koulujutut ois hyvä saada ennen the day:tä valmiiks + tota järkkäilyy. Emmä vaan vieläkään tajuu.. Loveliness ja Tyyppi Tyyppinen 36+6

Sateista sunnuntaita. Kovin löysää v-loppua vietelty. Piti käydä vaikka missä mut ilma ei oikeen inspiroinu. No kai sitä saa välillä ihan hyvällä omalla tunnolla vaan olla. Välillä..heh. Syy väsymykseenkin löyty- viime neukkulan saldo Hb: 103 -> tehorautakuurille. Vauva ei käntyny ja kuulemma hyvin kiinnittyny lantioon noin päin eli pää ylöspäin..? Kehotti ruveta miettimään eri synnytysvaihtoehtoja koska "hyvin epätodennäköistä että rupee enää kääntyilemään". Kyselin kääntämisestä ja perätilasynnytyksestä. Kääntämisestä kerto faktat mut rivien välistä oli luettavissa ettei ihan ollu sen suurin fani. Onnistumisprosentti nous sen "faktoissa" 60%, mut eipä sekään saa mua oikeen asiasta innostumaan. Perätilasynnytystä ei lähdetä kuulemma alateitse yrittämään jos vauva ihan pylly edellä- asennossa. Jos äidin lantio ja vauvan koko ja asento kohtaa, jää kuulemma äidin valinnaks mitä haluaa tehdä. Tuli ehkä vähän yllärinä. Jotenki kuvittelin et tässäki asiassa potilas eli äiti ja vauva on vähän niinku ammattilaisten heittosäkkinä, eikä pääse ku nimellisesti vaikuttamaan omiin asioihinsa. Osasyynä tähän myös tietysti viime kerralla terveyskeskuksen puoskarilääkäri, joka oli lähettämässä mua automaattisesti käännökseen jos ei ennen vko 36 ole kääntynyt. Mm. sama lääkäri ei oo koko sairasloman aika usean käynnin aikana edes vilkassu mun selkään päin, vaan todennu et "kuuluu taudinkuvaan" ja määränny lisää lomaa ja lääkkeitä. Mur. N ja M sai tytön yli viikon yliajalla. Vähän päälle 3 kiloa tais olla eli ei mikään jättiläinen kuitenkaan. Ja joku 4 tuntia oli kestäny kuulemma kaikkineen et aikas pikasta toimintaa... Taas aika romaani. Noh.. Loveliness & Tyyppi 33+6

En tiiä johtuuko rautatilanteesta vai mistä, mutta jotenki on kyllä nyt ihan veto pois. Toki oon nyt parisen viikkoa ollu töissä ja flunssassa mut siitähän se siis ei voi johtua. Ei siinä mitään, mutku mieli halajais tehä kaikenlaista muttei meinaa voittaa tota materian eli fyysikan valtaa. Esim. tänään ois yhet synttärit mis oli tarkotus pyörähtää, mut toi sohvan vetovoima taitaa vaan viedä voiton. Kaikki muuten taas hyvin. Vähän tuntuu aika junnaavan paikoillaan, mut taitaa olla aika tavallinen tunne tässä vaiheessa. Raskaussumasta K:n eka kaveri sai jo kuulemma pitkän ponnistuksen jälkeen imukupin avulla tytön. Seuraavan vuorolaisen eli meiän tulevan kummilapsen la:sta tulee huomenna viikko. K kävi tulevan isän kanssa eilen kaljalla. Sitä hermostuttaa mut äitiä kuulemma ei. =) Sit olis L ja sit hännänhuippuna me....kai. Eihän sitä ikinä tiiä missä järkässä nää sit päättää maailmaan tulla. Ainiin. Katruskan sisko sai nyt sen adoptiolapsen, pojan kotiin. Willem. Näin jo kuviaki ja kovin söpö kaveri näytti olevan. Onneaonnea! Vauvakirjassa luki näillä viikoilla että odottava äiti voi kokea tunteita tavallista voimakkaammin ja voin kertoa että ainakin mun osalta pitää kyllä paikkansa. Se ei vaan koske tätä viikkoa vaan aika pitkälti kokoa raskausaikaa. Tänään melkein itkin ku Suomen jokkuetta kuvattiin Pekingin olympialaisten avajaisissa. Saan myös tavallista useammin omaa kivaa- hihityskohtauksia mitkä yleensä alkaa jostain älyttömästä eikä lopu ennen ku happi loppuu ja oikeesti sattuu..jostain syystä en oo saanu vielä hirveen usein K:ta mukaan hihittämään..se pyörittelee silmiä ja kattoo ku jotain dorkaa mikä saa aikaan kahta kauheemman käkätyksen..;-) Eipä muuta. Loveliness&Tyyppi 32+5

Löysin ainakin hetkellisen avun turhauttavaan ja voimia vievään selkäkipuuni- vyöhyketerapian. No, toistaseks viel oon lähinnä ite sörkkiny kirjastosta lainaamani kasarikirjan mukaisia pisteitä, mut hitto vie- sehän toimii! Puolen tunnin hieromisen jälkeen nousin sohvalta pitkästä aikaa ilman viiltävä kipua ja voi pojat mikä tunne! Toki oon aina uskonukki vyöhyketerapian toimivuuteen, mut et parin kerran jälkeen amatöörin tekemänä noinki selvä teho..! Vaude. Ryntäsinki heti nettiin tutkimaan pääkaupunkiseudun tarjontaa tällä saralla..aika paljon taitaa keskittyä tonne "kotihoitoloihin". En tiiä onks outoo mut must tuntuu oudolta mennä jonku tuntemattoman himaan "hoidettavaks". Ehkä sit jos ois joku suositus joltain tms, mut muuten kyl haluisin ehkä mielummin johku liikkeeseen. Sekin viel mietityttää ku jotku terapeutit oli sivuillaan sitä mieltä et ei sovi raskaana oleville ollenkaan, jotku ettei alkuraskaudessa sais mennä. Täytyy huomenna yrittää saada soitettua kuhan saan ekä päätettyä mihin..

Raskaudesta(oho!=): aika nimensä mukaista tällä hetkellä on- raskasta. Turvotus lisääntyy kokoajan. Jalkojen ylhäällä pito ei oikeen onnaa ton typerän selän takia. Myös ilmavaivat on saapuneet nyt parin päivän sisällä ilahduttamaan sekä minua että ympäröiviä kanssaeläjiä. Niitä kun alkaa olla suht mahdoton hallita. Piti tänään lähteä uimarannaltaki karkuun ku olo alko tuntuu minä hetkenä hyvänsä räjähtävältä isolta kaasupallolta. Plus tuli viel joku fukin kesälentsu kaikenkukkuraks...just totesinki K:lle et löytyyköhän maan päältä sellast vaivaa mitä mul ei täl hetkellä oo. Vastaus: mitäluultavamminei. Hauskinta tässä jutussa on se, et vaik olo on tukalampi ku ehkä ikinä- voin henkisesti ehkä paremmin ku ikinä. Tietty inhimillisen vaihtelevalla menestyksellä mut noin yleisesti ottaen, olo on virkeä ja tyytyväinen.

Faktoi: Seuraava neukku: 4.8, perhevalmennus 5.8, neuvola 14.8, lääkäri 20.8. Sit oonki jo viikol 35. Hui. Rautaa käski viimeks ottaa joka päivä- 111 ol. Ja oli kääntyny herra taas kerran perätilaan että..kahtellaan. Siihen väkisinkäännökseen en kyllä suostu jos ei käänny ajois. Kuulostaa aika roisilta sekä mulle et varsinki varmasti Tyypille ku väkisin runnotaan, eikä toi onnistumisprosenttikaan oikeen huimaa päätä- alle 50. Enkä kyllä perätilavauvaakaan ihan hirveen mielellään haluis ruveta lykkimään. Luonnollisen synnytyksen kannalla tietty oon, mut en nyt koe jääväni mistään paitsi saatikka olevani jotenki huono äiti jos ainoaks vaihtoehdoks jää leikkaaminen.. Eiks se lapsen saaminen ja elämä siitä eteenpäin oo tärkeintä eikä se tuntien tuska ja punnertaminen..?=)

Loveliness+ Tyyppi 31+3

Tänään ollaan herätty vähän vasurilla itsestä johtumattomista syistä...Herättyäni joskus 05 vessaan pääsin toteamaan että näinhän siinä taas vaan kävi. Viimenen keskustelu edellisenä iltana/yönä kello 01 K:"No jos mä käyn viel paril kaljal..?" Minä:" Joojoo, käy.(hyvinkin ystävällisesti) Mut niiden kahden kaljan ei sit tarvi jatkua seuraavan päivän iltaan(ei lainkaan nalkuttavalla äänensävyllä +hymy)" K:" Eiei, tuun kyl ihan himaan"(kovin tosissaan ja vakuuttavasti). Kun sitten kello viideltä ei taas kuitenkaan miestä näy ei kuulu, nousi tutut tunteet aika voimalla pintaan.  Ei sen nyt hitto vie niin pitäny mennä et mitä enemmän antaa tilaa ni sitä enemmän sitä otetaan...päinvastoin siinä vaiheessa ois aika alkaa käyttää omaa järkeä ja sydäntä ja tulla OMA-ALOITTEISESTI edes vähän vastaan. Mutei. Otetaan kaikki mitä saadaan ja vähän päälle. Koska viime aikoina kaikki liikenevä kapasiteetti on menny itsensä suht koossa pitämiseen ku olo on mitä on, tilaa oman järjen käytölle on annettu enemmän ku tarpeeks. Ongelma nyt vaan hitto näyttäis olevan et sitä omaa järkeä ei viinan kanssa juurikaan löydy!!! Minäminäminä..ja tän piti olla mies kilteimmästä päästä...mikä hemmetti niitäkin vaivaa?? Haastan oikeuteen sen joka keksi sanonnan "pojat on poikia", koska mielestäni siinä on kaiken pahan alku ja juuri. Lari 5v. lyö siskoaan rautalapiolla päähän " pojilla nyt on vaan vähän villimmät leikit, ymmärtäkää" Lari 11v. varastaa kaupasta puolet karkkihyllystä ja karkaa kotoa "se on vaan vähän villimpi ja rauhattomampi, ymmärtäkää" Lari 16v. vetää perseet olalle joka v-loppu vähintään 2 kertaa, paneskelee ympäriinsä minkä kerkeää ja käy koulussa lähinnä pummimassa velkojaan " Lari on pelimies, tytöt tykkää Larista, Lari ei ole lukija, siitä tulee varmaan jonkun suuren firman johtaja kun on enemmänkin tollasta sosiaalista tyyppiä" Lari 30v. tekee pimeenä maalaushommia sillon ku jaksaa ja kerkeää muilta bisneksiltään, jättänyt 2 perhettä, jotta voisi häiriöttä dokaa samoissa baareissa samojen naamojen kanssa ku viimeset 15 vuotta " Lari on taiteilijasielu ja pelimies eikä vakava, tylsä aikuinen. Laria ei saa/voi kahlita. Laria pitää ymmärtää."

Samaan aikaan tyttöjen odotetaan olevan kilttejä, tunnollisia, tahdottomia yli-ihmisiä joiden pitää mukisematta ymmärtää kaikkea ja kaikkia. Ei sillä niin väliä miltä itsestä tuntuu, pääasia että näyttää hyvältä muttei liian hyvältä, on fiksu muttei liian fiksu, on joustava mutta uskottava, kiltti mutta menestyvä, seksipommi ja pullantuoksuinen kotiäiti, menestyä koulussa, kotona, työelämässä, parisuhteessa täydellisesti mutta yhteiskunnan normit toki huomioon ottaen. Ei saa tuoda liikaa omia ajatuksiaan esille ja pitää tämä kaikki hiljaa ja oikein astumatta missään välissä toisten varpaille. Koska jos käytät omia aivojasi tai pyrit kunnianhimoisesti eteenpäin esim. työelämässä olet joko "hyvä jätkä" tai "biach". Jos perheellinen nainen eksyy sillointällöin baareihin, saatikka käy visiteeraamas eri miesten luona, saatikka jättää perheensä, ei paljon sellaisia ylistysanoja kuin pelimies tai äijä kuulu. Nainenhan on silloin kamalinta mitä maa päällään kantaa. Mutta mies ei...se käy siittämässä jälkeläisiä vähän siellä sun täällä, kokee velvollisuutensa täytetyksi ja jatkaa sen jälkeen tyytyväisenä ikuista teini-elämää. Jos et tätä ymmärrä olet hirveä, katkera, nariseva akka joka haluaa viedä viimeisetkin ilot pienen ihmispolon elämästä vaatimalla joskus itselleenkin jotain.ARRGHH! Ehkä se lesbous oiski ihan varteenotettava vaihtoehto...

nOH....sainpahan taas purettua niin voi jatkaa päivää taas uudelta pohjalta...=) sitä vaan mietin että kun alunperin oli tarkotus koota nää kaikki kirjotukset yhteen kansioon niin enpä taida ihan kaikkia kuitenkaan..jää nimittäin vähän synkempi kuva raskausajasta mitä onkaan ku tuun tänne aina purkamaan kaikki angstit. No katotaan

Loveliness + tyyppi 30+6

PS. Ainiin. Tuli se sitten 6 aikaan ison kukkapuskan kanssa tyhmä hymy naamalla heilumaan, mutta valitettavasti vahinko oli jo ehtiny tapahtua...